Ison körilään kuolema

Pääsisäänkäynti. The main enterance.

Avaimet luukulle. Keys to the safe.

Käräjäsali. Courtroom.

Olemme muuttaneet. We have moved.

Verho. Curtain.

Omituista ajatella, että asuinkuntani keskipisteessä 39 vuotta ollutta 70-luvun arkkitehtuurin helmeä ei kohta enää ole. Iso köriläs on päätetty purkaa ennen kuin se sortuu. Päätöstä purkamisesta on lingattu pitkään kuten olen myös minä lingannut päätöstäni käydä kuvaamassa hylätyssä kaupungintalossamme. Tällä viikolla sai itseäni niskasta kiinni, enkä olisi voinutkaan vitkutella enää kauempaa; jättiläisen purkutyöt aloitettiin seuraavan päivänä.

It's weird to think that soon our town hall seizes to exist. The pearl of 70's architecture has been in the center of our town for 39 years. The big giant is going to be demolished before it collapses. The decision to tear the town hall down has been delayed as I've delayed my decision to go and photograph it. This week I finally grabbed myself from the neck and I couldn't have stalled it any longer because the following day the demolition began.

Ihmiset ovat rakennuksen jo aikoja sitten hylänneet ja käytävät kaikuivat tyhjyyttään. Kellarissa kaupungin miehet vielä lastasivat viimeisiä käypiä tavaroita peräkärryille. Käräjäsali oli jo kauan sitten hiljentynyt, ja näyttelyhallin vahatut lattiat kiiltelivät viimeisiä hetkiään. Tunnelma oli samalla aikaa epätodellinen, surullinen ja osittain hieman koominenkin.

People have abandoned the building a while ago and the empty corridors repeated the sound of my footsteps. In the basement workmen loaded the last furniture on to a trailer. The courtroom has been silent for a long time and the waxed floors of the exhibition hall shined in their final moments. At the same time it felt unreal, sad and even a bit comic. 

Lauantain lumiukot

Äiti, lapsi ja isä -lumiukot. The three snowmen: mother, child and father.

Ilo oli ylimillään, kun lauantaina oli lunta satanut maahan sen verran, että uutta synttärilahjaksi saatua aura-autoa pääsi testaamaan. Lahja oli kuin olikin sitten loppujen lopuksi mieluinen. Kun pihaa oli ensin aurattu risiin rastiin, teimme pojusen kanssa lumiukot. Niitä piti tehdä tietenkin kolme; isä, äiti ja lapsi. Punaiset posket ja suut tein mustaherukkamehulla. Jo muutaman tunnin kuluttua kolmikko oli kaatunut kyljelleen ja tänään muistutuksena oli vain kasa oksia ja muutama kivi.

Our son was very pleased when Saturday morning he noticed that it had snowed during the night. Finally he could test out his new snowtruck which ended up being a likable present after all. After he had driven the truck around the yard a few times we had to make snowmen. Three of course; mother, father and a child. The red cheeks and mouths I did with blackcurrant juice. Already after a few hours the three snowmen had fallen down. And today all that was left to remember them by was a bunch of branches and a few stones.

Robottijuhlat

Pätkämme täytti eilen neljä vuotta. Pidimme sankarille robottijuhlat. Aikoja sitten pojunen sanoi haluavansa robottikakun. Mieli on kyllä muuttunut jo monta kertaa, mutta oma mieleni ei, koska sain metsästettyä netistä Wall-E elokuvasta tutut robotit kakun päälle. Avaruusalus Axiomia ei löytyny vaan tulostin kuvan netistä ja lätkäisin tikun päähän. Häävi se ei ole, mutta pojulle kelpasi. Kuvan oton jälkeen kakkulautasen reunalle tuotiin vielä pieni muovinen torakka kuten on Wall-E:n kaveri elokuvassakin. Suurin paketti avattiin heti aamulla ja sieltä paljastui rekka. Ei ollut mieluinen; poika juoksi itkien pois ja huusi "Emmoo tälläästä halunnu".

Omilla pikku keuhkoillani puhalsin ison foliopallo nelosen koristeeksi keittiön nurkkaan. Pallon ostin Tiimarin loppuunmyynnistä puolellatoista eurolla. Keuhkoistani ei tullut heliumia, joten pallo oli ripustettava narusta kattoon. Teimme pari robottia, joista toinen toivotti vieraat tervetulleeksi eteisessä. Kennopallot kaivoin taas varastosta ja laitoin tulilatvaan pari robottia myös seikkailemaan. Uuden lippunauhan ostin Tigeristä. 

Our little boy turned already four years yesterday and to celebrate it we had a robot party. A long time ago the boy said he wants a robot cake. He's changed his mind about the cake a thousand times but because I found little Wall-E and Ewa robot online, robot cake it had to be. The spaceship Axiom I printed online and stuck it on a stick. It's not that great but it did the trick. After I took the picture the boy put a little plastic cockroach on the plate. Because Wall-E has one as a friend. The biggest present he opened first thing in the morning. The surprise wasn't that great because he screamed in tears "I didn't want this".

I bought the number four balloon and the end sale of Tiimari for just a euro and a half. I blew it up but because my lungs don't produce helium it hangs from the ceiling. We made two robots and one of them greeted the guest in the hallway. Honeycomb balls I dug out of storage and put two robots in the flower pot. The new paper garland is from Tiger.

Loistava R

Muistatteko, kun aikoja sitten tein olohuoneeseemme loistavan A-kirjaimen. Lupailin R-kirjainta jatkoksi tuota pikaa. No näin kauan siinä meni, mutta vihdoin R loistaa uuden puolemme aulassa. Tein sen samalla tavalla kuin Aaankin. Taustalevyssä oleva reikä pitäisi vielä tukkia teipillä, jotta se ei heijastaisi seinään hajavaloa.

Do you remember when I made this letter A? I promised that the letter R would soon follow. Well soon became later but finally here it is! The R is now glowing in the hall of our "new" side. I did it exactly the same way as the A. There's a little hole on the back of the letter which leaks light on to the wall. I've been meaning to stick some tape on it.