Yksi ja yhdeksän

Vajaa kuukausi sitten meillä vietettiin ensimmäisiä tuplasynttäreitä. Ajattelin, että vanhempaa joutuisi taivuttelemaan yhteissynttäreihin, mutta ajatus tulikin häneltä itseltään ennen kuin ehdin edes kysyä. Hyvä niin. Kakku ei kuitenkaan saanut olla yhteinen. Siksi taitava kälyni taikoikin kaksi käsittämättömän ihanaa ja herkullista kakkua. Toisessa numero yhdeksän ja toisessa yksi. Juhlien yhteydessä yksi vuotias piti ensimmäisen taidenäyttelynsä avajaisineen, jossa hän esitteli värikylvyssä tekemiään teoksia.

Almost a month ago we has our first double birthday party. I thought that I would have to talk the older one into keeping parties together but to my surprise he was the one who suggested it. But there was one condition. The cake could not be shared. So my sister-in-law made two wonderful and delicious cakes one for each her of the day. The other one had number nine on it and the other one of course number one. During the party the one year old had her first art exhibition. She showed her work from baby art class she has attended to. 

Kadonnut halloweenkipinä ja Robotti Paristo

En tiedä, mikä nyt on. Halloween on ollut lempparijuhlani jo todella kauan. Ennen kuin se Suomeen kunnolla rantautuikaan olin hilannut halloweenkrääsää Amerikan mantereelta. Nyt vain en yhtäkkiä enää syttynytkään. Yli puolet koristeista jäi laatikoihinsa eikä oikein muutenkaan halloweenittanut. Mutta onneksi voi aina palata muiden vuosien halloweenpostauksiin. Ehkäpä kipinä taas ensi vuonna löytyy.

Pätkä Seniorilla oli kuitenkin todella vilkas viikko. Peräti kolmet naamiaiset. Yhteen mentiin Munamiehenä, toiseen kummituksena ja kolmansiin tehtiin pahvilaatikosta tämä hieno robotti, jonka nimi on Paristo.

Halloween has been my favourite time of year for a long time. Even before it was a big deal in Finland I brought some halloween stuff from the states. No suddenly I wasn't inspired anymore. OVer half of the decorations were left in their boxes. Maybe next year I'll find the spark again. Until then I can always go back to my old halloween posts. 

Our little boy on the other had a busy week. Three masquerades! For the first one he dressed up as the Finnish comedy character Munamies, to the second one as a ghost and for the last one  he made a robot outfit out of a carboard box. The robot is called Paristo. That is Battery in English.

Täällä asuu vauva

Meillä on yksi "ylimääräinen" huone. Virallisesti se on kissin kämppä, vaikka on ajoittain toimittanut myös vierashuoneen virkaa. Nyt olemme tulleet kissan kanssa yhteisymmärrykseen, että hän voi huoneestaan luopua. Oikeastaan hän ei siellä ole paljon majaillutkaan.

Vauvanen sai siis vihdoin oman huoneensa, vaikkakin on sinne jo aikaisemmin tavaroitaan levitellyt. Pinnasänkyyn tein palmikkopötkylän netistä kaivamillani ohjeilla. Se jäi piirun verran liian lyhyeksi, mutta näppäränä peitin aukon pehmolelulla.
 

Olen vähän karasastanut pinkkiä, mutta nyt sitä on yhtäkkiä meillä suhteellsen paljon. Kuten VM Carpetin ihana vaaleanpunainen Hattara-matto, jonka sain palkkioksi yhteistyöstä. Kävivät nimittäin meillä kuvaamassa mainosmateriaalia. Siitä kertonen myöhemmin vielä lisää kuvien kera.

We have an extra room. Officially it belongs to the cat but after some serious discussions he agreed to give it for the baby. He never used it anyway.

So the little baby got finally her own room. Though she has been putting her stuff there already for months but now it's official. For the crib I made a pillow with the instructions I found from the web. It turned a few inches too short but to fill the gap I put a soft toy on the edge.

The carpet is Hattara from a company called VM Carpet. Because they took some pictures for their use in our house I got it as a thanks for the collaboration. It feels really nice under my feet. I'll tell you more about the collaboration later.

 

Käsityömessuille ideoita etsimään

Viime vuonna käsityömessuilta ostin kaavakirjan. Monta kertaa olen sitä selannut, mutta vasta nyt tartuin toimeen ja ompelin pojuselle paitasen. Yllättäen se onnistui suhteellisen hyvin. Siitä innostuneena ompelin vielä pätkä juniorille ruokalapun. Kuvan ottamisen jälkeen ompelin vielä pipon ja pari kuolalappoakin. 

On se ihmeellistä, kun inspiraatio iskee ja värkit ja ohjeet on kohdillaan, mihin kaikkeen sitä kykeneekään. Ajattelin lähteä ensi viikolla uusien ideoiden ja tarvikkeiden hakuun Seinäjoen Käsityömessuille. Tuuppa säki! Messut on Seinäjoki Areenassa perjantaista sunnuntaihin 5.-7.10.2018

Last year I bought from the arts and crafts fair a children's clothes pattern book. Many times I've looked through it but just now I made something; a shirt for our little boy. It turned out so well that inspired by that I ended up making a bib for the baby. After I took the picture I made a hat and two more bibs. 

It's wonderful how inspiration works. When you have the right ideas, instructions, fabrics and supplies what you can do. So I decided to go for another inspirational trip to the Seinäjoki Arts and Crafts fair. You should come too! The fair is at Seinäjoki Areena from Friday to Sunday 5.-7.10.2018

Postaus on tehty yhteistyössä Seinäjoen Käsityömessujen kanssa.

Neulotaan sormin

Muistattekos kun kävin kesällä Kauhavan puukko- ja käsityöfestivaaleilla? Tuolloin Lankavalta saamani ihmepussi tuntuu olevan vallan pohjaton! Nyt kaivoin sieltä esiin pari kerää Alize Puffy -lankaa. Sepäs vasta onkin erikoista tavaraa. Siinä on valmiina silmukat ja neulominen onnistuu pelkästää sormin.

Tämän pienen peittosen sormineuloin vauvaselle muutamassa tunnissa. Lankavan sivuilta löytyy pari videota, joista tekniikan oppii suitsait. Pikkulinnut muuten kertoivat, että tämä lanka on syksyn kuuminta hottia, ja Lankava tuo sitä mukanaan myös Seinäjoen käsityömessuille ensi kuussa.

Do you remember when I visited the summer festival in Kauhava? Then I got a bag full of yarns from Lankava. Now I took out a couple of rolls of this amazing Alize Puffy -yarn. This is quite cool stuff. It has loops which can be knitted with your fingers.

It took me a couple of hours to make this small blanket for the baby. You can find a few videos from Lankavas website where you can easily learn the technique. Little birdies told me that this the coolest yarn for this autumn and Lankava is going to bring some also for the Arts and crafts fair in Seinäjoki next month.  

Postaus on tehty yhteistyössä Lankavan kanssa.
 

Hämähäkkikeinu 2.0

Hämähäkkikeinu on kuulunut pihavarustukseemme jo useamman vuoden ajan. Se on roikkunut itsenäisyyskuusemme oksassa, mutta nyt kuusen vanhettua ja pojun kasvettua, oli sille etsittävä uusi paikka. Se löytyiki suht nopeasti lehtipuiden lomasta. 

Nykyään siinä ei kiikuskele enää vain pojunen vaan vauvanen myös. Päiväunia varten laitoin siihen hyttysverkon, mutta tietenkään yksiäkään unia siinä ei ole nukuttu. Keinuttu vain hymyillen ja välillä kikatellen. Toki käyhän se niinkin. 

Spiderweb swing has been in our yard for many years. It's been hanging from a branch of our 50 year old spruce. Now when the tree has gotten older and our son heavier it was time to find a better spot for it. Now it hangs between two leafy trees.

Nowadays it's not just for the boy but for the baby as well. For the little one I bought an insect net. I hoped she would nap there but no such luck. She just lays there swinging occasionally smiling and giggling.

Lonkeroita ja tuunattu body

Jo sairaalassa neiti vauvanen sai ensimmäisen turvalonkeronsa tutkimusten tueksi. Nyt olen intaantunut tekemään niitä lisää tuttavalta saamani kirjan inspiroimana. Sininen silinterihattuinen tyyppi on nimeltään Pete. Se oli ensimmäinen tekeleeni ja myös sen näköinen. Muut lonkeroiset tyypit ovat jo hieman tyylikkäämpiä.

Kesäkuumilla ihastuin bodyihin, joissa on pienet röyhelöhihat. Ne eivät vain ole kivannäköisiä vaan myös käytännöllisiä. Kaupoista ei moisia enää löytynyt, joten päätin tuunata H&M:n hiattoman perusbodyn palalla pitsinauhaa. Tuli aika kiva vaikka itse sanonkin.

Already at the hospital the litte baby girl got his first crocheted soft toy. The long lims of the creature are perfect for the little hands to hold on. Now I made a few more with the instructions from a book I got from a friend. The blue one with the hat is called Pete. He's the first one I made and it surely shows. The two others look a bit more sophisticated.

During the summer heats onesies with small sleeves were quite practical and cute. Obviously I was too late and the shops had sold-out all of them. I ended up tuning H&M's basic sleeveless onesies with a piece of laceribbon into something a bit more girly. Turned out quite nice or what say you?

Puumajan tuparit

Poikasemme nimipäivää vietettiin tässä taannoin, ja samalla hän piti puumajassaan jo kauan suunnitelmissa olleet tuparit. Majaan roikkumaan olimme tehneet kattokruunun pikkutavaroista ja se saa jäädä sinne asukasta sulostuttamaan jatkossakin. Lisäksi koristelimme majan asianmukaisesti serpentiineillä, ilmapalloilla, vappuviuhkoilla ja lippunauhalla. Tarjottavaa oli kaikille niille, jotka sinne jaksoivat kavuta. Tuparit olivat onnistuneet ja lahjaksi saadulle harjalle ja tuulikellolle on varmasti käyttöä.

Our son had a house warming party at his tree house. We had made a chandelier that we hang from the ceiling. It has all cute little things on it such as feathers and plastic animals. Also we decorated the place with balloons, ribbons and banners. To his guests he offered some snacks and juiceboxes. The party was successful and the broom and wind chime that he got as gifts will be in heavy use.

 

Nopea kestokirjanpäällinen

Inhoan kontaktimuovia. Koskaan en ole priimasti saanut sillä mitään päällystettyä. Aikaa menee siekorasti, lopputulos on kauhea, hermot kinnaavat eikä kenelläkään ole kivaa. Nyt vasta muovittamisen ekologisuuskeskustelun myötä olen vihdoin tajunnut, että on ok vihata kontaktimuovia.

Lapsuudessani päällystimme kirjat aina hyllypaperilla tai Suosikista napatuilla julisteilla. Se toimisi vallan mainiosti vielä nytkin, mutta ajattelin hyödyntää varastojani ja tehdä kestokirjankannet. Entisessä työpaikassani aina rolluppien vaihdosten yhteydessä pyysin itselleni vanhat muovikankaat, jotka olisivat muutoin menneet roskiin. Nyt niille tuli vihdoin käyttöä. Vai mitä tuumitte tästä hienosta ilkansininestä kestokirjanpäällisestä? Eikä aikaakaan mennyt yhtään sen enempää kuin muovittamisessa.

Materiaaliksi näihin käy purkautumaton ommeltava materiaali esimerkiksi vahakankaat, huopa, nahka tai vaikka vanhat sadetakit. Tavallista kangastakin voi toki käyttää, mutta silloin täytyy reunat siksakoida tai ommella kankaasta kaksinkertainen pussukka. Näihin löytyy netistä hyviä ohjeita.

Nyt pitää vain toivoa, että Apilatien tehtäväkirjat pysyvät oppikirjoina vielä pitkään, ja että kirjan koko pysyy vuodesta toiseen samana.

I hate covering books with plastic so I made this bookcover that hopefully lasts from year to year. And hopefully the books stay the same size. 

Helpot shortsit

Kuten meillä kaikilla on myös pikkuisella ollut kovin kuuma nämä viimeiset viikot. Kaapissa on rivi hienoja kesämekkoja, mutta makoilevalle vauvelille ne eivät arkikäytössä ihan niitä parhaimpia ole. Ostin parit shortsit kaupasta, mutta sitten hoksasin, että ehkäpä niitä tekee itsekin suht näppärästi.

Löysin kaavat shortseihin täältä, mutta jätin ohjeessa olleet röyhelöt tekemättä. Parastahan näin pienelle ommellessa on se, että kangasta ei kulu paljon. Sinertävät housut on tehty vanhasta tyynynliinasta ja tummemmat Noshilta tilaamastani yllätyspussin kankaasta. 

We've had quite the weather in Finland the last few weeks. Temperatures going up to 30 degrees during the day. The weather is quite challenging for grownups but especially for the little ones. The baby has many summer dresses in her closet but as she likes to lay most of the day they're not so practical. I bought a few bloomers from the store but then I noticed that they're quite easy to make yourself.

I found instructions here but I didn't add the ruffles. By the way it's cool to sew for these little persons because you don't need so much fabric. The blueish ones I made from an old pillow case and the darker ones from are from Nosh's fabric that was in a surprise bag I bought.

Tutit nauhassa

Vuosien tauon jälkeen meillä on jälleen tuttien kuluttaja. Olin unohtanut kuinka rivakasti pieni tyyppi saakin muoviesineen hukattua. Ensimmäisen tuttunauhan tein akuuttiin hätään apunani heijastimen klipsu, keinonahka ja nitoja. Sittemmin olen hieman kehitetellyt prosessia, ja nämä yksilöt ovat aikoja sitten syrjäyttäneet pikaversioni.

 

Pinkki on tehty kirpparilta löytämistäni henkeseleistä. Jätin siihen metallisen klipsun, jonka avulla nauhan pituutta voi säätää. Toinen on nahasta leikattu suikale, jonka päiden lenkit olen sinkilällä lintannut kiinni. Molemmissa tutin ympärille tulee pelkkä kuminauha. Silikoniset tuttirenkaat on vieläkin hankkimatta, mutta nauhat toimivat vallan mainiosti näinkin.

 

After many years we have a pacifier user. I had forgotten how fast the little on can loose it if it’s not attached somewhere. So I’ve made pacifier holders. Or is this what they are called? 

The pink one is made out of suspenders which I found from the fleamarket. You can adjust the length just as you can adjust the length in the suspenders. The other one is made out of leather and I’ve fastened the ends with hasps. The pacifier is fastened to them with an elastic band. They do make these silicon rings just for this occasion but haven’t had the time to go out and buy them. But these work just as well.

Maja puusta puuhun

Onnittelin salaa itseäni, kun keksin mielestäni vallan nerokkaan otsikon tälle postaukselleni. Puutarhamme nurkkaan on siis rakentumassa puumaja! Pojunen ja vaarinsa ovat sen ihan kaksistaan suunnitelleet. Inspiraatiota on haettu Pinterestistä, ja majasta on kyllä tulossa aika hulppea. Viimeksi pojunen kertoi, että siihen tulee toinen kerros, jonne tulee vierashuone. Lisäksi laitetaan aurinko- ja ilmeisesti myös tuulivoimaa, jotta saadaan maja sähköistettyä, jos on pojuseen uskominen. En malta odottaa lopputulosta, koska majan valmistuttua järjestetään tietysti myös tuparit.

Our little boy has been dreaming about a treehouse for quite some time now. Together with his grandfather they planned and designed a treehouse that is now in the making to the corner of our garden. Inspiration was searched from Pinterest and it’s surely gonna be a five star tree house. Last that I heard there’s going to be a second floor for the guest room and solar and perhaps even wind power for electricity at least according to our little boy.  I can’t wait for the end result because there's also gonna be a (tree)housewarming party of course.

Vihreä tanttu

Ompelukoneeni on niin vähällä käytöllä, että joudun melkein joka kerta ompelun aloittaessani lukemaan käyttöohjekirjaa. Niin kävi nytkin, kun päätin tehdä pienokaiselle mekon. Innostus ompeluun tuli niin yhtäkkiä, että värkit oli kaivettava omista varastoista. Sieltä löytyikin tällainen iloisen vihreä collegekangas. Vyötärön kohdalle halusin jotain katseenkiinnittäjää, mutta taitoni eivät oikein riittäneet muuhun kuin tähän valmiiseen silkkikukkaan. Passaahan sekin.

Ohjeet tanttuun löytyvät muuten täältä. Ihanaahan näille pienille ihmisille ommellessa on se, että kaavoja ei tarvinnut suurentaa. Sen kun printtasin vain A4:lle. 

I use my sewing machine so rarely that when I do I have to read the instruction manual almost every time. So happened again when I decided to make a dress for the baby. The idea to make it came up so suddenly that I had to dig my closets to find the materials. I ended up finding this bright green fabric. For the waist line I wanted to create a focal point but my skills were drawn to the limit even with this ready made silk flower. But it works just fine as well.

The instructions for the dress you can find here. The best about sewing for these little ones is that you don't have to enlarge the patterns. I just printed them out on a regular A4.

Pienen ensimmäiset juhlat

 

Viime sunnuntaina pienokaisemme sai nimen. Juhlistimme sitä valkoisten pellavaliinojen ja liputuksen kera. Kutsut olin laiskana askartelijana tehnyt valmiisiin korttipohjiin, jotka olin Amerikan reissultamme hamstrannut.  Yritin karttaa pinkkiä ja juhlan teemaväreiksi tulikin lohenpunainen ja mintunvihreä. Koristeeksi hain ilmapalloja ja kukkia sekä pöytään servettejä ja koristelipputikkuja. Kälyni oli taikonut juhlapöytään ihanan herkullisen kakun. Päivänsankari puolestaan pukeutui yksinkertaiseen mekkoon ja kutreillaan hän piti nauhaa, jossa oli aitoja kukkia. Harmiksemme  nauha ei vain pysynyt kovin hyvin paikallaan, mutta eipä tuo lopuksi haitannut mitään. Juhlat olivat varsin onnistuneet ja sankari sai nimen.

Last Sunday our little girl finally got her name. We celebrated it properly with white table cloths and silver dining ware. The party invitations I made using cards that I had bought from our trip to the states. I tried to avoid pink and our theme colours ended up being salmon red and mint green. As decorations I got some balloons and flowers. My hubbys sister made yet again a perfect cake. The little girl wore a dress by The Tiny Planet and a ribbon in her hair with real flowers. Sadly the ribbon didn't stay on pretty well but it didn't matter in the end. The party was successful and the little girl finally got her name.

Tänään on se päivä

Vauvanen makoilee tyytyväisenä isänsä tekemässä sängyssä.
My hubby made the babybed.

Blogissa on ollut hiljaista. Turhan hiljaista ja turhan pitkään. Mutta siihen on kyllä pätevä syykin. Tänään nimittäin on se päivä, jolloin tyttäremme oli määrä syntyä. Hän kuitenkin päätti tulla sulostuttamaan elämäämme reippaan kuukauden etuajassa helmikuun viimeisenä sunnuntaina. Odotus oli pitkä ja sitkeä, mutta kuten aina se palkitsi. 

It's been all so quit here for over a half a year. Too quiet for too long. But I  have a good reason. Today is the day when our daughter was supposed to be born. She thought otherwise and came to brighten up our lives over a month too soon on the last Sunday of February. The wait was long and troublesome but as always she certainly was worth the wait.

Ajelulla

       

5820 ajettua kilometriä, yhdeksän maata, neljä eri valuuttaa, kolme laivamatkaa ja päivää vaille kolme viikkoa. Niistä oli kesälomaretkemme tehty. Kuvia reissustamme löydät myös Instagramista.

5830 kilometres, nine countries, four different currencies, three boat trips and twenty days. Those were the ingredients for our summer trip. More photos from our trip you can find on my Instagram.

Leikkimatto ja säilytyspussukka

Taannoiselta visiitiltäni Emma's & Mama's -sisustusliikkeeseen mukaani tarttui tämä ihanainen Play&Go -leikkimatto. Ehkä leikkimatto on sille kyllä väärä nimitys, koska se on myös kätevä säilytyspussi leluille. Pojunen on siitä niin innoissaan, että se kuulemma otetaan mukaan myös rannalle, koska siinä on niin kätevä kuljettaa tavaroita. Yhdyn poikaisen ajatukseen, koska se olisi myös kätevä retkivilttinä. Pusseja on useita eri kuoseja, jos autoleikit eivät innosta. Itse tuumailin, että siihen voisi säilöä myös pojusen runsaat pehmoleluvarastot.

Alelinkki Emma's ja Mama's verkkokauppaan on muuten voimassa vielä 15.6.2017 asti. Sillä saat 10% alennuksen. Saman alennuksen saat liikkeessä mainitsemalla "SOblogit" kassalla.

From my visit to Emma's & Mama's -store I got this lovely Play&Go -playmat. Playmat might be an understatement because in also works as a storage bag for toys and even a picnic blanket as our son pointed out. Bags come in various patterns if the carmat is not to your thing. I also planned storing our boy's large stock of soft toys into it.

The discount link to Emma's and Mama's webshop is still valid until 15.6.2017. With it you get 10% discount. The same discount you can get at their store by mentioning "SOblogit" at the register.

Postaus on tehty yhteistyössä Emma's ja Mama's -sisustusliikkeen kanssa. 

The post has been done in collaboration with Emma's & Mama's -store.

Visiitillä Duudson Activity Parkissa

Muutama viikko sitten vietimme koko perheen voimin vapaapäivää ja kävimme katsastamassa Duudson Activity Parkin eli tuttavallisemmin DAPin Seinäjoella. Edellisestä yhteisestä käynnistämme onkin jo aikaa ja poikasellekin kertynyt lisää vuosia ja pituutta. Onneksi päivän teemaan soveltuva paita mahtui vielä hyvin päälle.

Puisto osoittautui kyllä yhtä hyväksi paikaksi kuin muistinkin. Seitsemän vuotiaalle pojusellemme löytyi paljon mielekästä tekemistä. Paikat, joihin edelliskerralla hän oli vähän liian pieni, olivatkin nyt ihan parasta kuten autorata ja vaijeriliuku. Perinteinen Jekkula viihdytti monipuolisuudellaan myös monta hetkeä.  Jotakin jäi myös vielä odotettavaksi iän karttuessa, kun skeitti- ja skuuttipuistoon eikä parkourradalle ei aivan vielä uskaltauduttu. Vinkkinä muuten näihin halajaville, että kannattaa ottaa sisäkengät mukaan. Muutoin puistossa ollaan sukkasillaan. Yritimme pitää pojusella tossuja, mutta ne melkein katosivat superlonimereen kuten myös villasukkani.

Kauhea nälkä riehumisesta tietenkin tuli. Emme kuitenkaan uskaltautuneet syömään seinäjokelaisten erikoisherkkua, pinaattilättyjä ja jauhelihakastiketta, vaan nautimme varmoja suosikkejamme hampurilaisia, ranskiksia ja kebabia. Ravintola Pirttihirmun annokset olivat kaikkien mieleen ja ranskalaiset olivat kerrassaan täydellisiä. Parasta ravintolassa on se, että ruoka ei ainoastaan tule kotimaasta vaan raaka-aineet ovat eteläpohjalaista tuotantoa. Ravintolaan pääsee myös ulkokautta, joten siellä voi piipahtaa vaikka vain syömässä.     

Myös aikuisväelle paikka on vallan sopiva. Lajitestauksessa livahti meillä aikuisilla hetki jos toinenkin, kun innostuimme lyömään pesäpalloa tutkan nopeuslukemien innoittamina. Oma aktiivisuusrannekkeenikin tuuttasi viisi tuntia kestäneen vierailumme päätteeksi täysiä prosentteja. Dap on oivallinen koko perheen päiväretkipaikka, joka muovautuu erilaisten valmiiden synttäripakettien avulla myös juhlapaikaksi. Meidän aikuisten onneksi on tarjolla myös tyky-paketteja, joihin toivoisin monen työnantajan tarttuvan.

:::::::::::::::::

Lakeudelle-perhekohteissa riittää villejä elämyksiä, shoppailua ja tapahtumia koettavaksi - kaikenikäisille! Paikalliset SObloggaajat perheineen tarttuivat lähimatkailuhaasteeseen ja lupaavat jakaa kaudella 2017 mielenkiintoisia kokemuksiaan lakeuden perhekohteista ja tapahtumista.



Millainen hulabaloo on suurperheen päivä sisäaktiviteettipuistossa? Onnistuuko reissuilu lakeudella, kun lapsilla on erityisruokavalioita? Entä saako bloggaajaäiti lähilomalla teinin irti älypuhelimesta? Tempaudu mukaan matkatarinoihin osoitteessa www.lakeudelle.fi 

:::::::::::::::::

A few weeks ago our little family spend the day off at a local indoor activity park in Seinäjoki called Duudson Activity Park. It’s been a while since our hole family has visited the park and our son has gained years and centimetres in height. Luckily the t-shirt to suit the theme still fits.

The park turned out to be as good as I remembered although small changes had been made. For our seven year old there was lots to do. The activities he was a bit too small last time turned out to be the best this time like the car track and small cable slide. The traditional funhouse also kept him busy for a quite while. Something was also left for the future years when he wasn’t yet so eager to try skateboarding or parkour. If you want to try these out yourself, please remember to bring your indoor shoes with you. Otherwise in the park you should wear socks. The little boy tried waring soft slipper but they were almost lost in the superlone foam sea as were my wool socks.

After all the intensive moving we got obviously quite hungry. Luckily for us there is a restaurant in the premises. We didn’t have the guts to try out the special delicacy of Seinäjoki; spinach pancakes with minced meat sauce. We ended up eating our favourites hamburgers, kebab and French fires. The restaurant Pirttuhirmu’s portions were to everyone’s liking and especially the French fries were soooo perfect. The best thing about the restaurant is that all the ingredients are not just from Finland but from produced locally in Osthrobothnia. You can enter the restaurant also from the outside not just the via the park so if you’re just in the mood for something to eat that suits also. 

The park is not just for kids but for also us grownups. We ended up spending quite a long time testing different kinds of sport activities.  After our five-hour visit to the park my activity loop ended up showing full percentages. Dap is a perfect for family visits but also transforms into a venue for birthdays with different kinds of party packages.  Luckily for us grow ups this has also been noticed in the park and they’re offering workplace activity packages which I hope many employers would take advantage of. 

See more about places to visit in South-Osthrobothnia here