Pitkästä aikaa

Tarjottavia. Something to eat.

Mississippi Mud Cake jäähyllä. Mississippi Mud Cake cooling off.

Viirinauhoja. Banners.

On tullut pidettyä ihan tahatonta blogitaukoa miltei kaksi kuukautta. Jotenkin vain on ollut muka muuta tekemistä, vaikka ei olekaan ollut. Kotirintamalla on samat kuviot, mutta työrintamalla puhaltavat muutoksen tuulet. Ehkä se on häirinnyt keskittymistä tai sitten ei.

Pojusemme täytti jo puolivuosikymmentä siis vain viisi vuotta. Pidimme hänelle juhlat laskiaissunnuntaina. Tarjolla oli tietenkin laskiaispullia ja kakkua, jonka mieheni sisko onnekseni leipoi. Siitä tuli mainio ja päällä koreilee päivänsankarin sen hetkinen lemppari Dusty. Tein tarjolle myös kinuskikissan ohjeella Mississippi Mud Cakea. Ohjeen siihen löydät täältä. 

Koristukseksi kaivoin kaappien perältä taas vanhat tutut roippeet hunajakennopallot ja Tigerin lippunauhat. Lippunauhoja ostin taannoiselta Helsingin pikavisiitiltäni vielä uusia niin saimme koristeltua koko käytävän vanhalta puolelta uudelle puolelle. Muistin kuin muistinkin vielä Tiimarista hamstraamani viisi numeroisen foliopallon. Heliumin puuttuessa teippasin sen kattoon. Toki se taitaa muistuttaa enemmän S-kirjainta kuin numeroa viisi.

I didn't plan to keep blog silence for this long but somehow it just happened. At the home front things are pretty much the same but new exciting things have happened in the work front. Maybe that's taken it's toll on the blog front or then again maybe not.

Our son turned five in February. On a Sunday we held a birthday party for him. We had Finnish pastries and a cake which luckily my sister-in-law made. On top of it was our son's favourite of that time Dusty. Also I made Mississippi Mud Cake for the very first time. It turned out great but the slices should have been much much smaller. You can find the recipe in Finnish here.

As decorations I pulled out my all time favourites; honeycomb balls and colourful banners. I also remembered I had bought from the closing sale of Tiimari number five ball almost two years ago. In lack of helium I taped it on to the ceiling. I think it reminds more the letter S than number 5.