Testing 1-2-3

Jo muutamassa lehdessä on tullut vastaan kakkua, jotka on kuorrutettu uudella ihan maitokaupasta saatavalla sokerimassalla. Halusin toki tuota uutuutta testata ja ostin sitä paketin. Väsäsin pikaisen kakkupohjan kääretorttutaikinasta ja tuttuun tapaan laitoin kerrosten väliin mansikoita ja vaniljakreemiä. Päälle sipaisin kerroksen kermavaahtoa ja ohueksi kaulitun sokerimassan. Se hieman repeili nurkistaan, mutta peitin ne "nerokkaasti" massasta tekemillä vihreillä lehdillä ja päälle ripottelin vielä sydämiä. Taisi kakku onnistua, koska se hävisi jääkaapista parissa päivässä.

In a few magazines I've seen this new stuff with which you decorate your cake. I think it might be called sugar icing in English. In Finland it's custom to put whipped cream on top of the cake so this is a new thing; for me at least. Well of course I wanted to try it. I made a square cake and filled it as I usually do with strawberries and vanilla creme. On top I put a small layer of whipped cream and them set the sugar icing which I had flattened very thin with a rolling pin. Because it was so thin the icing ripped from the corners. "Cleverly" I covered them up with some leaves and sprinkled some hearts on the top. I think I did okay because piece by piece the cake disappeared from the fridge with in two days.

Olan ihanat kuvat

Tänään pääsin katsomaan Ola Kolehmaisen näyttelyä Vaasan Kuntsille. Olen mielinyt sinne jo pitemmän aikaa ja nyt päätin siellä käväistä. Olan työt ovat kyllä kertakaikkisen vaikuttavia. Niillä on miehen mitta korkeutta ja miltei kaksi leveyttä. Aiheina arkkitehtuurin eri piirteitä. Ihania värejä ja muotoja. Ojoijoi! Josko joskus olisi näin isoa seinäpintaa ja tarpeeksi rahaa, niin tällaisen valokuvateoksen tahtoisin kotiinkin.

Today I finally had the chance to check out Ola Kolehmainen´s photoexhibition at Kuntsi in Vaasa. I've wanted to go for so long. His work is so impressive! They're twice the length of a man in width and one in hight. He has captured different aspects of architecture; wonderful colours and shapes. Ojoijoijoi! If I had the space and money I'd by myself one for sure.

Hyvää Uutta Vuotta!

Hyvää Uutta Vuotta! Onhan sitä onneksi vielä jäljellä, etteivät toivotukseni vielä myöhässä ole. Joku nerokas totesi maanantai aamuna töissä, että vielä 51 maanantai aamua tänä vuonna jäljellä. Se tuntui jotenkin masentavalta.

Sekä joulu että vuodenvaihde meni meillä rattoisasti kotioloissa. Lahjat tuli avattua ja hyvin syötyä. Kuusen jouduin nostamaan jo pihalle välipäivinä, kun se kuivettui pystyyn. Vuoden vaihtuessa ammuimme raketit ja valoimme tinat. Omani näyttää hieman muumipeikolta vai mitä? Liekö edessä reissu muumimaailmaan? Se jää nähtäväksi...

Happy New Year! Luckily it's not too late to wish it because they're many days left of it. A colleague of mine said on Monday morning at work that only 51 Mondays left from this year. Somehow it sounded very depressive.

Both Christmas and New Year we spent at home. We opened our presents and ate well. I had to take the Christmas tree out just after few days of Christmas because it dried up. When the year changed we shot some fireworks and saw in to our future by melting tin and dropping it the into a bucket filled with icecold water. My tin looks a lot like Moomin trolley. Maybe it predicts that this year I'll take a trip down to the Moomin valley. We'll just have to wait and see...

Lisää jouluvalmisteluja

Kuten muutkin onhan sitä riehuttava kuin päätön kana näin päivää ennen jouluaattoa. No ei vain, tänä vuonna olen ottanut lunkisti. Joulusiivotkin teimme jo viikonloppuna. Piparkakkuja leivoin valmiista taikinasta tietenkin, ja koristelin ne nonparelleilla. Kätevintä muuten on levittää koristukset lautaselle tasaiseksi kerrokseksi ja painaa sokerikuorrutteella koristeltu pipari siihen naamalleen.

Joka vuosi teen myös näitä oranssisia hajupommeja. Neilikat painellaan vaan appelsiinin pintaan ja ne päästävät ihanaa tuoksua koko taloon. Yleensä kiputan appelsiinien ympärille silkkinauhaa, mutta nyt en löytänyt kuin tällaista kiemuranauhaa. Onneksi se on sentäs punaista.

Like every other person on the planet I have to fuzz a day before Christmas. Well, this year I've taken it really easy. We even did our Christmas cleaning already during the weekend. I baked some gingerbreads from a store bought dow of course. I decorated them with some sprinkles. The easiest way to do that is to place the sprinkles on a plate and the dip the gingerbread face down on them.

Every year I also make these scented Christmas decorations. Just push carnations (not the flower but the condiment) on to oranges and they let this wonderful scent through out the entire house. I usually use red satin ribbon for these but I could not find any so I had to use this wavy one. Luckily it was red.

Jouluvalmisteluja

Yritän aina olla hyvissä ajoin niin joulukorteissa kuin -lahjoissakin. Yleensä kaikki kuitenkin jää viime tinkaan. Nyt ehdin kuitenkin kortit postittaa jo peräti viikon ennen deadlineä. Perheenlisäyksen johdosta tahdoin tietenkin jotenkin poikasen joulukortteihin lisätä. Niinpä otin jalanpohjasta valokuvan, piirsin sille suun ja liimasin silmät. Varpaan "päähän" leikkasin punaisesta huovasta tonttulakin.

Olen muuten jo aikoja sitten luopunut kauniista joulupapereista ja paketoin lahjani perinteiseen ruskeaan käärepaperiin ja laitan punaisen rusetin päälle. Paperi on tarpeeksi paksua eikä yksikään lahjan kulma ole sitä vielä puhkaissut.

I always try to be early when it comes to Christmas presents and -cards but usually I get everything done at the last minute. This year I mailed Christmas cards already a week before the deadline. Because our family has grown I wanted somehow to show that with the card. I took a photo of the baby's foot, drew mouth and glued eyes on it. On top of the toe I glued a red cap which I had cut out of felt.

I've given up fancy beautiful Christmas papers long time ago. I wrap my presents with this plain brown paper and put a red ribbon around them to make them pretty. The brown paper is much much thicker and no present corner has yet pierced it.

Jouluntähti on ehdoton

Viime vuonna etupihaamme koristi polkupyörä, jonka ympärille olin kietonut metreittäin jouluvaloja. Valot eivät enää tänä vuonna palaneet enkä viitsinyt niistä rikkinäisiä ruveta etsimään. Välttääkseni ensi vuonna tämän dilemman ostin ikkunaamme tällaisen joulutähden. Siihen menee yksi ainokainen lamppu ja se on helppo vaihtaa. Kuvat taitavat hieman vääristää tähden kokoa, sillä halkaisijaa sillä on metrin verran. Joulutähti kuuluu yhtä varmasti joulun odotukseen kuten Tuntematon sotilas itsenäisyyspäivään.

Last year I wrapped an old bicycle with christmas lights and put it on our front lawn. This year none of the lights were burning and I didn't have the nerve to start looking for the broken ones. In order to prevent this from happening again next year I decided to buy this white christmas star. It only has one regular light bulb and it's very easy to change. The pictures might not tell the truth about it's size because the star is one meter in diameter. I think christmas star belongs to christmas as surely as the movie " The Unknown Soldier" to our independence day which was last Monday.

Mandariini, mandariini

En voinut vastustaa kiusausta, kun näin Lidlissä ison lavallisen näitä ihania mandariineja. Kerta kaikkinaan ne olivat niin kivan näköisiä pienessä laatikossaan, että niitä oli ostettava. Kotona poikanen hilasi heti itsensä laatikon äärelle oranssisia kummatuksia tutkimaan.

Yet again I could not resist the temptation to by these lovely mandarines. They looked so cute in their little wooden box that I just had to take them home from the market. Immediately after laying his eyes on them our son dragged him self across the floor to look at these weird orange things.