Kävimme eilen pojusen kanssa Seinäjoen taidehallilla Minna Herralan pitämässä Muusa-kuvataidetyöpajassa. Aluksi vähän epäilin jaksaisiko pätkä keskittyä kahta tuntia, mutta hyvin se meni. Toimimme toistemme peileinä ja piirsimme toisen antamien ohjeiden mukaan omakuvamme. Minä kuvassa oikealla ja pojunen vasemmalla sikäli mikäli ette tunnistaneet.
Älkäävainheittäköpoisantakaaminulle-asenteeni johti taas siihen, että kotiimme eksyi kuusi kappaletta ihania neuvotteluhuoneen tuoleja. Ne ovat kyllä muotoilultaan niin kauniit ja ennen kaikkea hyvät istua. Nyt vain kohta on ryhdyttävä tekemään tuoleissa jotakin karsintaa. Ne ja lamput ovat aina olleet Akilleen kantapääni ja sen kyllä määrässä jo huomaa.
Yesterday we were at Seinäjoki arthall in a small workshop held by Minna Herrala. At first I thought that the boy might not be able to concentrate the hole two hours but was I wrong yet again. We made self portraits with the other one giving instructions on how to draw and paint it. I'm on the right and the kiddo on the left if you had trouble recognising.
Dont'throwawaygiveitome-attitude that I have led to that we now have six of these wonderful conference room chairs. Their deign is lovely and they're quite nice to sit. Soon I'm gonna have to start making inventory in chairs and also lamps which both have become my Achilles heels.
Hienot tuolit! Ei tommosia jätetä.
VastaaPoistaTuolit ja valaisimet heikkouteni myös, sekä tietty vanhat vaatteet ;)
Eikö aivan mahtavat tuolit! Haaveilin ruokapöydän äärelle niitä, mutteiväthän ne sovi pöydän alle, kun on niin korkeat nuo käsinojat. Ei se haittaa, laitan muualle. Heikkoudet on elämän suola :)
Poista