Inhoan kontaktimuovia. Koskaan en ole priimasti saanut sillä mitään päällystettyä. Aikaa menee siekorasti, lopputulos on kauhea, hermot kinnaavat eikä kenelläkään ole kivaa. Nyt vasta muovittamisen ekologisuuskeskustelun myötä olen vihdoin tajunnut, että on ok vihata kontaktimuovia.
Lapsuudessani päällystimme kirjat aina hyllypaperilla tai Suosikista napatuilla julisteilla. Se toimisi vallan mainiosti vielä nytkin, mutta ajattelin hyödyntää varastojani ja tehdä kestokirjankannet. Entisessä työpaikassani aina rolluppien vaihdosten yhteydessä pyysin itselleni vanhat muovikankaat, jotka olisivat muutoin menneet roskiin. Nyt niille tuli vihdoin käyttöä. Vai mitä tuumitte tästä hienosta ilkansininestä kestokirjanpäällisestä? Eikä aikaakaan mennyt yhtään sen enempää kuin muovittamisessa.
Materiaaliksi näihin käy purkautumaton ommeltava materiaali esimerkiksi vahakankaat, huopa, nahka tai vaikka vanhat sadetakit. Tavallista kangastakin voi toki käyttää, mutta silloin täytyy reunat siksakoida tai ommella kankaasta kaksinkertainen pussukka. Näihin löytyy netistä hyviä ohjeita.
Nyt pitää vain toivoa, että Apilatien tehtäväkirjat pysyvät oppikirjoina vielä pitkään, ja että kirjan koko pysyy vuodesta toiseen samana.
I hate covering books with plastic so I made this bookcover that hopefully lasts from year to year. And hopefully the books stay the same size.
Loistava idea! Ehkä tulee käyttöön sitten aikanaan, kun kirjoja pitää alkaa päällystää. Ainoa ongelma on tosiaan se, että kirjojen koot voivat vaihdella.
VastaaPoistaKiitos! Tuumailin myös, jos nuo reunat olis jotenkin voinu tehdä esim. tarranauhalla, että vois sitte kokoa muuttaa, mutta luovuin ajatuksesta sitten. Nyt käytössä huomattiin, että nuo ns. taskut tulee olla aika syvät, että kannet ei käytössä irtoa.
Poista