Halloween

Halloween osui tällä kertaa pyhäinmiesten päivään. Amerikkalaisten kauhujuhla kun on niitattu lokakuun viimeiseen päivään, se siirtyilee vuosittain. Pidimme juhlat tänäkin vuonna. Nyt poju on jo niin vanha, että perinnettä on vaikea katkaista. Mutta tarvitseekokaan?

Samat tutut pelit leikittiin tänäkin vuonna. Tällä kertaa seittipelin hoksasin teipata maalarinteipillä mattoon. Se näkyi paljon paremmin kuin harmaalta lattialta. Kutsut teimme pojusen kanssa netistä printtaamieni pääkallojen inspiroimana. Vieraille annettiin myös netistä löydettyjen etikettien koristamat pussukat mukaan. 

Tarjoiluiksi tein haamumarenkeja, mutta näyttävät kyllä enemmän haamujen pökäleiltä, jos minulta kysytään. Niiden kaveriksi anoppi teki ihania porkkanaleivoksia, ja minä koristelin kääretortun Frankensteiniksi. Pojusen leikkityökalupakista löytyivät vielä asianmukaiset mutteritkin. Amerikasta toin tullessamme myös pari pussia aitoja candy corneja eli karkkimaissia juuri tätä tilaisuutta varten.

Koristeita rupeaa olemaan niin paljon, että koristelaatikko on kohta isompi kuin joulun ja pääsiäisen laatikot yhteensä. Seittiä leviteltiin peileihin, tauluihin ja kelloonkin. Halloween pariskunta askarreltiin jo kesällä vessapaperirullista. Huntukin löytyi morsiamelle juuri oikean värinen.

Aikaisempien vuosien halloween postauksiani löydät klikkaamalla tästä.

We had our halloween party last Saturday. It's starting to be a tradition and when the little boy gets older it gets harder to to brake this tradition. But do I have to?

The same games were played this year as well as the previous years. This time I taped the spiderweb on to the carpet instead of the floor. It's much moor visible. The invitations we made with the boy on to skulls that we printed from the internet. Also the etiquettes for the little paperbags were printed online. Inside the bags there a little gifts for the kids to take home. 

I made meringue which is supposed to look like ghosts but they surely look like ghost poo to me. Maybe it just me. My mother-in-law baked lovely carrot pie and I made the Frankenstein cake. The nuts were found in the boys little play toolbox. From the states I brought two bags of candy corn for just this occasion. 

Decorations we have more and plenty. There seems to be more Halloween decorations in our house than Christmas and Easter decorations put together. Spiderweb was put up on to the paintings, mirrors and clocks. The Halloween couple we did together with the boy already during the summer. The vail on the bride is just perfect colour. 

Our previous Halloween posts can be found here.

Kaidetta käytävälle

 

Tämä blogi on myös hyvä päiväkirja. Juuri tarkistamani tiedon mukaan siitä on kaksi vuotta, kun uuden ja vanhan puolen yhdistävä käytävä valmistui. Ei aivan kahta vuotta käytävällä oli myös väliaikaiseksi tehty kaide. Kesällä puoliskani hitsasi tarkkojen ohjeideni mukaan käytävälle talon henkeen sopivan kaiteen. Mutta toki eikä tämäkään vielä aivan vallan valmis ole, siitä päältä puuttuu vielä jotain. Mietimme siihen puuta, mutta sitten muutin taas mieleni ja aina vain se on ilman kaiteen päällystää. Ehkä vielä keksin siihen jotakin.

To keep a blog is like to keep a journal. Easily I could check that's been two years when the corridor that connects the "new side" with the rest of the apartment  was finished. But it has not quite been two years that we've had a temporary bannister in the corridor. During the summer my hubby welded together a handrail which I planned. It turned out quite nice and it complements the spirit of the house I think. Though it too is not quite ready. It's missing a piece of wood or something to put on the hand railing. Maybe I'll figure something out.

Pikku juttuja

 

 

Talvi on ilmeisimmin tulollaan, kun pihalta ei meinaa löytää enää mitään vaasiin laitettavaa. Löysin kuitenkin ikivihreitä katajan oksia, ja katkoin niitä muutaman entiseltä työystävältäni nykyiseltä ystävältäni saamaan kauniiseen lasimaljaan.

Kirpputorilta mukaani tällä viikolla tarttui kirkasta lasia oleva Heikki Orvolan pöytätuikku. Se passaa mainiosti aikasemmin ostamani vihreän viereen. Vihreä on sitä paljon suurempi ja siinä lukee Arabia, kun uudessa valmistajana on Nuutajärvi. Mitäköhän tämä tarkoittaa? Tuskinpa mitään.

Kesällä löysin paikalliselta kirpputoriltamme kauniin pyöreäkulmaisen peilin. Se ei enää niin priimassa kunnossa ole peilausominaisuuksiltaan, mutta toin sen kuitenkin kotiin ja laitoin kirjahyllyn päälle. Siihen se on vallan passeli. Kirjahyllyn päällä myös majailee isännän Amerikan reissulta tuoma tuliainen. Se(kin) kannustaa miesväen suosikkijoukkuetta. Hyvä Patriots!

Winter is probably coming because I could not find anything blooming to put in my vase so I ended up cutting some branches from the evergreen juniper. I put them in a lovely glass bowl that I got from my former colleague whom I nowadays call a friend.

I made a perfect find from the flea market this week; Heikki Orvola's candle holder made out of clear glass. It fits perfectly beside the green one I've bought earlier. The new one is much smaller and it says Nuutajärvi on it. The green one is made by Arabia.

During the summer I bought this lovely round cornered mirror from a local flea market. The reflection is not that good anymore but I still brought it home an hanged it over the book shelf. I think it suits the room nicely. The money bank my hubby brought home from the States. It's celebrates his favourite football team. Go Patriots!

Aikamoisessa joukossa

Ohops! Olen päässyt aikamoiseen seuraan. Tämä on jo saavutus sinänsä. Käyppä äänestämässä joko minua tai jotakin muuta. Aikaa on lokakuun loppuun ja arpajaisetkin luvassa. Helpoiten löydät blogini, kun naputtelet alkukirjaimet sivustolla olevaan hakuluukkuun.

I'm in a fine group when you can vote for the most inspiring lifestyle blog. You can vote for me or someone else. You got until the end of this month. Type the start of my blogname "osuus" in the space provided so you'll find it easier.

Kolme Kekkosta

 

Aikoinaan blogista tehty pieni ystäväkirja otsikoitiin: Kolme Kekkosta. Kekkosen virallisia virkakuvia meillä tosiaan on kolme, mutta nyt viimein ne ovat samalla seinällä. Kokoelma on alkanut oikealla näkyvästä kuvasta. Ostin sen kirpputorilta. Rivissä olivat jonkun lopetetun kyläkoulun seinältä pelastetut kuvat kaikista presidenteistämme, mutta hinnan ollessa suht korkea jouduin valitsemaan niistä yhden, joten päädyin Urhoon. 

Keskellä olevan mustakehyksisen Kekkosen olen perinyt, vaikka se on pienin, on painotyö onnistunut tässä printissä parhaiten. Vasemmalla olevan pramea kehyksisen Kekkosen olen saanut syntymäpäivälahjaksi äidiltäni. Aikoinaan se on koristanut valtion viraston seinää. 

Näitä kuvia katsoessa ymmärtää nykyisen presidenttimme kuvasta syntyneen kohun.  Tenhovaaran studiossa otettu presidentti Kekkosen muotokuva on kaunis, tasapainoinen, hyvin valaistu ja sävykäs otos.

A long time ago a story was published about our house in a magazine. It was headlined three pictures of Kekkonen. Kekkonen is our former president and we really do have three pictures of him. All of them are the same official portrait. Now the three portraits are hanging on the same wall for the first time. 

The first one on the right I bought from the flea market. The middle one with the black frame I've inherited and the one on the far left with the golden frames I've gotten as a birthday present from my mother.

Looking at these portraits taken by Tenhovaara studio in Finland I cannot but understand the fuss that rose about the portrait of our present president Niinistö. This picture taken of Kekkonen is very beautiful, balanced, well lit and multi toned. A perfect example of a well put together portrait.

Omalta maalta

Ovenkarmeista tehdyt kasvulavat ovat jo kauan sitten joutuneet rikkaruohojen valtaamiksi. Muutenkaan ne eivät ratkaisuna kovin kätevät olleet, joten mieheni joutui maankääntöhommiin. Pienen pieni pläntti kaivon takaa käännettiin hoitamaan kasvimaan virkaa. Suurin odotuksin en lähtenyt maata viljelemään, mutta kuitenkin saimme oivallisen sadon porkkanasta, sipuleista, salaatista ja herneistä. Perunoitakin laitoin muutaman varren verran ja sieltäkin pari kattilallista on satoa noussut. 

My last vegetable garden was taken over by weeds so I had to make a new one. My hubby turned over soil behind the well. I did not have great expectations but succeeded to have a decent harvest in onions, carrots, salads and peas. Also potato we've gotten a few kettles worth. 

Ei se nuku

Kymmenen vuotta sitten menimme naimisiin. Häämatkallamme hurautimme Yhdysvaltain "emätietä"  Route 66:sta Chicagosta Los Angelesiin. Tuolloin aika ei riittänyt New Yorkin pysähdykseen, joten en päässyt kauan haluamaani kaupunkiin. 

Ensimmäisen matkaoppaani suureen omppuun olin ostanut jo silloin, kun kaksoistornit olivat pystyssä. Toisen ostin pari kuukautta sitten, koska 10-vuotishääpäivämme kunniaksi mieheni lennätti meidät ihan kahdestaan pilvenpiirtäjien väliin. 

Oli tätä odotettukin. Paljon nähtiin, mutta paljon jäi vielä nähtävää. Ensi kertaan siis.

Ai juu, pidimme Route 66 ajelusta myös blogia. Olen sen pikaisesti kopioinut tänne, koska uhkaavat lopettaa vanhan blogipalvelun.

Ten years ago we got married. On our honeymoon we drove along the mother road of America, Route 66, from Chicago to Los Angeles. Then we didn't have time to make a stop in New York so I didn't see the City.

The first travel guide I bought to the city when the twin towers were standing. The second one I bought two months ago when to celebrate our ten year anniversary my husband flew just the two of us in to the city that never sleeps. 

I had waited this for a such a long time. We saw a lot but even more was left for the next time.

Ou, ten years ago we kept a blog during our drive through America. I have copy pasted  it here. Sorry it's in Finnish only.