Se alkoi siitä, kun kattimme toinen korva oli aika ajoin lerpallaan. Sen jälkeen alkoi jatkuva ravaaminen ja lopulta se yltyi niin kovaksi, että kissu raapi korvansa verille. Lääkärillehän siitä oli lähdettävä. Diagnoosi oli selvä; Otodectes Cynotis eli suomeksi korvapunkki. Kertalääkinnällä ei-toivotuille vieraille annettiin kyytiä ja nyt olo on jo paljon parempi.
Kissumme kellii nykyään ladon päätyyn unohtuneessa isossa kukkapurkissa. Se on juuri sopivan kokoinen, että siihen on mukava pyöräyttää itsensä kerälle.
It started when our cat's other ear was a bit droopy. After that started the scratching and it became so violent that he got lacerations in his ears. So we had to drive to the vet. The diagnosis was very clear; Otodectus Cynotis. That is ear mites in plain English. One dose of medicine should take care of the problem and now the cat is feeling way better.
Our cat likes to lay in this big flowerpot which I have left on the side of the barn. It is perfectly rounded for his shape.
Meillä oli kans kummallakin poijalla noita kun ne tuli meille. Max sai apteekin kuurin, mikä tipautettiin korviin ja Lepa sai kerta-annoksen samalla kun isoveikalta lähti kulkuset :)
VastaaPoistaJoo, nämä punkit kuulemma tarttuvat kissasta toiseen. Meillei aikaisemmin niitä ole ollut, joten piti vielä eläinlääkärin kehoituksesta käydä naapureissa sanomassa, että meidän katilla on punkkeja, että tarkistakaatte, jottei teidänkin karvapalleroilla ole. Toivottavasti nyt lähtevät, jottei tarvitse uusia käsittelyä.
VastaaPoista