Sininen soffa

Kesälomani viimeisellä viikolla tein löydön huuto.netistä. Ihana 50-lukulainen sininen soffa. Hinta enemmän kuin kohdillaan, mutta kaunotar sijaitsi Helsingissä. Pääsin kauppoihin omistajan kanssa ja sain sovittua vielä hyvän hinnan kuljetusliikkeen kanssa sen noutamiseksi. Kuulosti liian hyvältä ollakseen totta ja niin olikin. Kuljetusliikkeen kanssa ei päästy samalle sivulle sohvan noudosta ja olin jo heittämässä toivoni kaivoon. Marmattelin epäonneani kollegalleni, joka sanoi miehensä olevan menossa työreissulle Helsingin suuntaan ja hän voisi ottaa sohvan kyytiinsä. Vieläkin äimistyneenä tästä ystävällisyydestä, en voi kuin lähettää kiitokseni sohvan noutajalle vielä kerran! Nyt soffa syrjäytti nojatuolit ja on paraatipaikalla olohuoneessamme. Saas nähdä missä sen lopullinen sijoituspaikka mahtaa olla.

On the last week of my summerholiday I made a great bargain on an internet auction. A lovely blue sofa from the fifties. The price was more than right but it was 400 kilometers away in Helsinki. I made a deal with the owner and got a fair price from a transport company so they would collect the sofa. Sounded too good to be true and so it was. I didn't get on the same page with the transport company about fetching the sofa. When I was just about to fall into desperation my collague suggested that her husband could get the sofa while he was in Helsinki. Still amazed by this lovely kindness I must sent my thanks again! The sofa is now in our living room but we'll have to see where it's final destination is going to be.

Pyykinkuivattajan kesäkö?

Tämä kesä ei todellakaan ole ollut pyykinkuivattajan unelma. Sain vihdoin kätevän pyykkinarun välipihallemme ja matka narullekin lyheni minimi mittoihin. Ilmat vain eivät ole olleet suosiollisia pyykin ulkona kuivattamiseen. Eilen pesin kaksi koneellista pyykkiä ja onnistuin kuin onnistuinkin kuivattamaan ne pihalla. Tänään tuli taas vettä taivaan täydeltä. 

Ostin ihania amerikkalaismallisia pyykkipoikia askarteluliikkeestä. Ovat ne vain söpöjä. Toki söpöydellä oli hintansa; kuusi pyykkipoikaa maksoivat 1,30 euroa. Kaikkia pyykkipoikiani säilön vanhassa emalisessa tonkassa.

This summer has not been ideal for drying clothes outside. Too bad because I just got a new clothesline and the distance to it was cut to minimum. The weather has not agreed with my passion for drying clothes. Yesterday I washed two machine fulls and surprisingly they dried outside before the rain came again today.

I bought these lovely american style clothespins from a craft store. They're just so cute. But cuteness also has its price - 1,30 euros for six pins. I keep all my clothespins in an old emalic jar.

Aikamatka 70-luvulle

Kesäreissulla yövyimme hotellissa, joka oli mielestäni varsin viehättävä. Paikka oli todiste siitä, kun pintoja tai kalusteita ei uudisteta muutamaan vuoteen, ovat ne taas kivoja. Vai mitä mieltä olette mieltä 70-luvun palaverhoista, nahkaisista nojatuoleista, vihreistä seinälaatoista tai ravintolan rinkulaisesta katosta ja topatuista tuoleista? Kaiken kruunasi kolmen altaan suihkulähde, joka oli aulassa. Se oli vielä toimiva eikä sitä oltu yritetty piilottaa tukkimalla sitä täyteen jukkapalmuja. Tunnelma vain oli jotenkin epätodellinen, kun tiesi että sisustus on oikeasti vanhaa eikä uudelleen lämmiteltyä. Tuntui kuin olisi matkannut ajassa taaksepäin.

On our summer trip we stayed in a hotel that had quite a nice look to it. When you don't renovate for several years it happens that the old becomes in style yet again. That's what had happened in the hotel. Or what do you think about 70's plastic curtains, leather armchairs, green tiles on the walls or the circular ceiling and the padded chairs in the restaurant? On top of it all in the lobby there was a fountain with three "pools". It was still working and I have to give credit that they hadn't tried to hide it with yucca palm trees. The atmosphere was surreal, because you knew that the interior was really old not just new made to look old. It felt like I had traveled back in time.

Kirppisreissun kylkiäiset

Onnistuneen kirppismatkan kylkiäisinä napsaisin myös muutaman kuvatuksen. Hiekkalaatikko könnäsi parkkipaikan laidalla ja oli mielestäni vallan viehättävä niittykukkineen ja vanhoine fontteineen. Laatikko oli kylläkin ihan muovinen ja moderni, vaikka se vanhalta näyttääkin. Kirjan kansista ja verhoista nappasin kuvan, koska printit niissä ovat kovin kiehtovat.

Nyt se sitten on ohi. Loma siis. Huomenna paluu arkiseen arkeen.

I snapped a few pictures also during my successful trip to the fleamarket. The box says sand on it in Finnish. It just sat there forgotten beside the parking lot. I thought it was quite charming with its old lettering. It's in fact plastic though it looks quite old. Pictures of the book covers and the curtains I took just because the patterns are sooo cool.

Now it is over. My summer vacation. Tomorrow it's back to the daily routines of everyday life.

Löytöjä

Olin suunnitellut kesälomamatkamme yhdeksi pysäkiksi Siurossa sijaitsevan Vintiikki-liikkeen. Liike oli kuitenkin suljettu juuri sinä päivänä, kun ajoimme siitä ohi. Tyydyttääkseni kirppiskutinani päädyin naapuripitäjän puolelle kirpputorille, jossa en ollut aikaisemmin käynytkään. Yllätys oli positiivinen ja mukaani tarttui jos jonkinlaista. Kaksi villaista vilttiä, neljä muovista munakuppia ja uuteen suosioon noussut kylppärin designklassikko Orthexin muovijakkara. Pienen bambin löysin aikaisemmin tästä oman kaupunkimme kirpputorilta. Jaccaraa ovat muuten sisustusbloggarit suositelleet jo aikaisemmin. Katso juttu täältä.

Pieni ihana pehmo panda oli kylkiäinen, kun osti kolme pussia Pandan lakritsia. Ja minähän ostin.

On our little summer trip I had planned to visit this little antique store called Vintiikki. Sadly it was closed on the day we drove by. To satisfy my craving for old things I went to a fleamarket in our neighbor town. I'd never been there and I was positively surprised. I bought two wool blankets, four plastic eggcups and a Finnish design classic a small plastic stool made by Orthex. The little bambi I found earlier from my regular fleamarket. By the way the stool is recommended by Finnish interior bloggers. The article is here if you want to check it out.

The little soft panda was a giveaway when you bought three bags of Panda sweets. And of course I bought.

Sanoitteko harmaata?

Kuten aikaisemmin jo kirjoitin, tulee uuden puolen lattiastamme harmaa. Hommahan oli paljon helpommin sanottu kuin tehty. Hain rautakaupasta muutaman mallin eikä homma ole tosiaankaan helppo. Ja vielä vaikeuttaakseni tehtävää, hain kuvan ottamisen jälkeen vielä toisen mokoman malleja lisää. Nyt luulen tietäväni minkä harmaa lattiasta tulee. 

Taivaskin oli eilen harmaa ja pudotteleli vesipisaroita ukkosen säestämänä. Olisin tehnyt tämän postauksen jo eilen, mutta herra Ukkonen oli sitä mieltä, että pärjäämme ilman internetiä päivän verran.

As I wrote earlier our floor on the "new" side is going to be painted gray. Easier said than done. I went to the hardware store to get some paint samples and boy I got grays to choose from. And to make to job even more difficult after taking the picture I went and got me twice as many paint samples. But now I think I know which shade of gray the floor is going to be.

The sky was also gray yesterday. Along with some thunder came down the rain. I would have done this post already yesterday but Mr. Thunder thought we can survive without internet for one day.

Mattimatteja ja Alvar Aaltoa

Lomapäivien käydessä vähiin, lähdimme vielä retkeilemään koto Suomeen. Suuntasimme matkamme kohti Naantalia ja Turkua. Käväisimme Muumimaailmassa tervehtimässä Mörköä ja Mattimatteja kuten poikasemme Hattivatteja nimittää. Mahtuihan reissuun myös harrasteautoja, joita yllätykseksemme kerääntyi Kupittaa kentän nurkille sankoin joukoin.

As our vacation days are running low we headed out to explore our homeland Finland. We drove to Turku and Naantali. In Naantali we went to Moominvalley and said hello to the Groke and Mattimattener as our son calls Hattifattener. As our surprise in Kupittaa field in Turku there was a gathering of hobby cars which we of course had to check out.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi - Click to enlarge

Paluumatkalla koukkasimme Paimion parantolan kautta. Poikanen hakkasi käsiään innoissaan yhteen, kun kuuli, että menemme käymään tuberkuloosiparantolassa. Perillä poju tajusi, ettei kyseessä ollutkaan huvipuisto. Koska parantola toimii edelleen sairaalaana, ilman opastusta ei ollut asiaa kuin julkisiin tiloihin, mutta ulkopuolella sai kiertää vapaasti. Keltainen portaikko on kyllä inspiroiva ja samaten ruokasalin katossa roikkuvat valaisimet. 

On our way home we went to a tuberculosis sanatorium designed by Alvar Aalto. It's called Paimio sanatorium. Our son clapped his hands together with joy when he heard where we were going. He had little idea that "tuberculosis sanatorium" is not an amusement park. The sanatorium still operates as a hospital so without a guide one could only see a little portion of the facility. On the outside you can walk around freely. The yellow staircase is so inspiring and also the lamps hanging from the ceiling in the dining room.