Kuusenkarkit

Muistan lapsuuden jouluista, kun mummulassa kuuseen laitettiin kauniita karkkeja. Pettymys oli suuri, kun salaa kävin yhden karkin avaamassa ja sisällä olikin puunpalanen. Joka joulu ripustan kuuseen noita mummulasta perittyjä kuusenkarkkeja, mutta tänä vuonna päätin tehdä itse niitä lisää.

Kuusenkarkkeihin tarvitset: sopivan kokoisia puun paloja (itse käytin jalkalistojen jämäpaloja), lahjapaperia, silkkipaperia, nauhaa tai lankaa, nitojan, liimaa ja sakset.

Tee näin:
1. Nido nauha kiinni puunpalaan. Itse nidoin nauhan palasen molemmin puolin, mutta tyyli on tässä vapaa.
2. Leikkaa lahjapaperista sopivan kokoinen palanen, että se peittää puunpalasen leveyssuunnassa, mutta tulee reippaasti päistä yli.
3. Leikkaa silkkipaperista kaksi soiroa, jotka liimaat lahjapaperin sisäpuolelle. Nämä tulevat kuusen karkit päihin.

4. Hapsuta silkkipaperi. Itse käytin hapsuttamiseen moniteräisiä yrttisaksia. Hapsuttaminen käy niillä todella vikkelästi.

5. Levitä liimaa kauttaaltaan koko lahjapaperin nurjalle puolelle.

6. Aseta puun palanen siihen niin, että nauha ei jää paketin sisälle.

7. Paketoi puunpala ja litistä paketin päät.

I remember from my childhood Christmastimes at my granmothers that the tree had lovely "candies" hanging from the branches. I also remember being really disappointed when it turned out there was no candy inside just a small piece of wood. Every Christmas I put in our tree the same candies from my childhood but this year I decided to make some more myself.You can also try to make your own. They're really easy.

 

Hyvää tekevät korvakorut ja muutakin kaunista

Kuten kesällä totesin Kauhavalla on kovasti kaikenlaista kivaa. Nyt tuo tunne vielä voimistui, kun kävimme vierailulla Hopea-Purossa. Se on yhden päättäväisen naisen unelmasta toteutunut yritys, jonka valikoimissa on toinen toistaan kauniimpia korua. 

Nyt joulun aikaan tulee tuumailtua kaikenlaisia hyvää tekeviä lahjoja. Ostaisinko lehmän vai jotain muuta auttaakseni hädässä olevia. Aineettomat lahjat ovat ihania, mutta joskus tahtoo antaa myös jotakin konkreettista. Hopea-Purolla on valikoimissaan hyvää tekeviä Mandu-koruja, jotka ovat kehitysyhteistyöprojektin tulos. Nepalilaiset naiset valmistavat korut kotonaan ja saavat työstään palkkaa, joka ei ole sidottu korujen myyntimääriin. Kuvan kauniit  Satau-korvakorut ovat  Mandu-sarjaa.

Lisäksi valikoimissa on koruja kahdelta kotimaiselta koruntekijältä sekä eurooppalaista ja aasialaista tuotantoa. Allergikkoja kiinnostaa varmasti tietää, että valikoimista löytyy paljon koruteräksisiä koruja, joka ei allergisoi laisinkaan. Kuvan ihana Helmi kaula- ja rannekoru ovat puolestaan hopeoituja ja omia uusia suosikkikorujani. 

Hopea-Purolla on jälleenmyyjiä pitkin Suomen niemeä, mutta verkkokauppa nopeine toimituksineen toimii ympäri vuorokauden. Ja jos olet Kauhavan suunnalla nyt joulukuussa, on myymäläkin auki 22.12. asti tiistaista lauantaihin. Kannattaa poiketa, jos vaikka pukinpussiin löytyisi täytettä. 

Visited a wonderful jewerly store in Kauhava. The also have a webshop. You can check it out here.

Postaus tehty yhteistyössä Hopea-Puron kanssa. Post made in colloboration with Hopea-Puro.

Tontulle talo

Viime joulun hittituote oli tonttuovi. Tänä vuonna mennään askeleen pidemmälle ja meillekin nousee ikioma tonttutalo. Tällä hetkellä se on vain puuvalmiina, mutta Pätkä Seniori aikoo maalata sen punaiseksi. Sisäpuolen sisustuksesta emme ole vielä edes keskustelleet. Jotenkin se on kauhean hieno ihan tuollaisenaankin.

Nyt muuten Emmas & Mamas -liike myy näitä tonttutaloja alehintaan. Sekä verkkokauppa että kivijalkaliike ovat muutenkin täynnä ihania joulutuotteita. Kannattaa käydä tutkailemassa.

Last Christmas's hit product was an elf door. This year the must have thing is going to be an elf house. I got my own yesterday. The  little boy is gonna paint it red from the outside. The discussions what to do with the inside are still ongoing. I rather like it as it is. 

By the way the elf houses are now on sale at Emmas & Mamas -store. They sell them online and at their store in Seinäjoki as well. Both stores are filled with love Christmas stuff so its worth the while to visit.

Postaus tehty yhteystyössä Emmas & Mamas -liikkeen kanssa.

Post done in collaboration with Emmas & Mamas.

Kadonnut halloweenkipinä ja Robotti Paristo

En tiedä, mikä nyt on. Halloween on ollut lempparijuhlani jo todella kauan. Ennen kuin se Suomeen kunnolla rantautuikaan olin hilannut halloweenkrääsää Amerikan mantereelta. Nyt vain en yhtäkkiä enää syttynytkään. Yli puolet koristeista jäi laatikoihinsa eikä oikein muutenkaan halloweenittanut. Mutta onneksi voi aina palata muiden vuosien halloweenpostauksiin. Ehkäpä kipinä taas ensi vuonna löytyy.

Pätkä Seniorilla oli kuitenkin todella vilkas viikko. Peräti kolmet naamiaiset. Yhteen mentiin Munamiehenä, toiseen kummituksena ja kolmansiin tehtiin pahvilaatikosta tämä hieno robotti, jonka nimi on Paristo.

Halloween has been my favourite time of year for a long time. Even before it was a big deal in Finland I brought some halloween stuff from the states. No suddenly I wasn't inspired anymore. OVer half of the decorations were left in their boxes. Maybe next year I'll find the spark again. Until then I can always go back to my old halloween posts. 

Our little boy on the other had a busy week. Three masquerades! For the first one he dressed up as the Finnish comedy character Munamies, to the second one as a ghost and for the last one  he made a robot outfit out of a carboard box. The robot is called Paristo. That is Battery in English.

Etikkaa pyykkeihin

Sain pari kuukautta sitten testaukseen Adeliinan pyykkietikkaa ja astianpesuainetta. Voi pojat, kun ovatkin kivoja tuotteita! Pyykin joukkoon olen huuhteluaineen sijasta käyttänyt pelkkää etikkaa, mutta onhan tämä pyykkietikka vallan eri juttu. Se on miedosti hajustettu. Juuri sen verran, että pyykit koneesta otettaessa tuoksuvat juuri sopivasti, mutta kuivissa vaatteissa ei tuoksua enää erota. Vaatteet, lakanat ja pyyhkeet ovat käsiin tuntuvasti pehmoisempia ja mukavampia iholla. Rohkeasti olen lorauttanut sitä myös sellaisten pyykkien joukkoon, joihin ei huuhteluainetta tohdi laittaa, kuten uimapuvut ja elastiset alusvaatteet.

Astianpesuaine tulee kätevässä pumppupullossa. Koska meillä on tuo pieni vauvanen, on pientä käsitiskiä aika paljon. Tiskiaine on myös miedosti hajustettu, mutta eipä tarkkaa nenääni se ole laisinkaan vaivannut. Myös rasva irtoaa tällä ja vieläpä suhteellisen viileässä vedessä.

Adeliinan tuoteperheeseen kuuluu paljon muitakin kodinpuhdistustuotteita. Ja kaikista parastahan näissä on se, että ne ovat luontoystävällisiä ja kotimaisia. Luonto ja minä kiitämme! 

I tested some biodegradable cleaning products by a Finnish company called Adeliina.

Postaus tehty yhteistyössä Adeliinan kanssa. 

Täällä asuu vauva

Meillä on yksi "ylimääräinen" huone. Virallisesti se on kissin kämppä, vaikka on ajoittain toimittanut myös vierashuoneen virkaa. Nyt olemme tulleet kissan kanssa yhteisymmärrykseen, että hän voi huoneestaan luopua. Oikeastaan hän ei siellä ole paljon majaillutkaan.

Vauvanen sai siis vihdoin oman huoneensa, vaikkakin on sinne jo aikaisemmin tavaroitaan levitellyt. Pinnasänkyyn tein palmikkopötkylän netistä kaivamillani ohjeilla. Se jäi piirun verran liian lyhyeksi, mutta näppäränä peitin aukon pehmolelulla.
 

Olen vähän karasastanut pinkkiä, mutta nyt sitä on yhtäkkiä meillä suhteellsen paljon. Kuten VM Carpetin ihana vaaleanpunainen Hattara-matto, jonka sain palkkioksi yhteistyöstä. Kävivät nimittäin meillä kuvaamassa mainosmateriaalia. Siitä kertonen myöhemmin vielä lisää kuvien kera.

We have an extra room. Officially it belongs to the cat but after some serious discussions he agreed to give it for the baby. He never used it anyway.

So the little baby got finally her own room. Though she has been putting her stuff there already for months but now it's official. For the crib I made a pillow with the instructions I found from the web. It turned a few inches too short but to fill the gap I put a soft toy on the edge.

The carpet is Hattara from a company called VM Carpet. Because they took some pictures for their use in our house I got it as a thanks for the collaboration. It feels really nice under my feet. I'll tell you more about the collaboration later.

 

Käsityömessuille ideoita etsimään

Viime vuonna käsityömessuilta ostin kaavakirjan. Monta kertaa olen sitä selannut, mutta vasta nyt tartuin toimeen ja ompelin pojuselle paitasen. Yllättäen se onnistui suhteellisen hyvin. Siitä innostuneena ompelin vielä pätkä juniorille ruokalapun. Kuvan ottamisen jälkeen ompelin vielä pipon ja pari kuolalappoakin. 

On se ihmeellistä, kun inspiraatio iskee ja värkit ja ohjeet on kohdillaan, mihin kaikkeen sitä kykeneekään. Ajattelin lähteä ensi viikolla uusien ideoiden ja tarvikkeiden hakuun Seinäjoen Käsityömessuille. Tuuppa säki! Messut on Seinäjoki Areenassa perjantaista sunnuntaihin 5.-7.10.2018

Last year I bought from the arts and crafts fair a children's clothes pattern book. Many times I've looked through it but just now I made something; a shirt for our little boy. It turned out so well that inspired by that I ended up making a bib for the baby. After I took the picture I made a hat and two more bibs. 

It's wonderful how inspiration works. When you have the right ideas, instructions, fabrics and supplies what you can do. So I decided to go for another inspirational trip to the Seinäjoki Arts and Crafts fair. You should come too! The fair is at Seinäjoki Areena from Friday to Sunday 5.-7.10.2018

Postaus on tehty yhteistyössä Seinäjoen Käsityömessujen kanssa.

Neulotaan sormin

Muistattekos kun kävin kesällä Kauhavan puukko- ja käsityöfestivaaleilla? Tuolloin Lankavalta saamani ihmepussi tuntuu olevan vallan pohjaton! Nyt kaivoin sieltä esiin pari kerää Alize Puffy -lankaa. Sepäs vasta onkin erikoista tavaraa. Siinä on valmiina silmukat ja neulominen onnistuu pelkästää sormin.

Tämän pienen peittosen sormineuloin vauvaselle muutamassa tunnissa. Lankavan sivuilta löytyy pari videota, joista tekniikan oppii suitsait. Pikkulinnut muuten kertoivat, että tämä lanka on syksyn kuuminta hottia, ja Lankava tuo sitä mukanaan myös Seinäjoen käsityömessuille ensi kuussa.

Do you remember when I visited the summer festival in Kauhava? Then I got a bag full of yarns from Lankava. Now I took out a couple of rolls of this amazing Alize Puffy -yarn. This is quite cool stuff. It has loops which can be knitted with your fingers.

It took me a couple of hours to make this small blanket for the baby. You can find a few videos from Lankavas website where you can easily learn the technique. Little birdies told me that this the coolest yarn for this autumn and Lankava is going to bring some also for the Arts and crafts fair in Seinäjoki next month.  

Postaus on tehty yhteistyössä Lankavan kanssa.
 

Hämähäkkikeinu 2.0

Hämähäkkikeinu on kuulunut pihavarustukseemme jo useamman vuoden ajan. Se on roikkunut itsenäisyyskuusemme oksassa, mutta nyt kuusen vanhettua ja pojun kasvettua, oli sille etsittävä uusi paikka. Se löytyiki suht nopeasti lehtipuiden lomasta. 

Nykyään siinä ei kiikuskele enää vain pojunen vaan vauvanen myös. Päiväunia varten laitoin siihen hyttysverkon, mutta tietenkään yksiäkään unia siinä ei ole nukuttu. Keinuttu vain hymyillen ja välillä kikatellen. Toki käyhän se niinkin. 

Spiderweb swing has been in our yard for many years. It's been hanging from a branch of our 50 year old spruce. Now when the tree has gotten older and our son heavier it was time to find a better spot for it. Now it hangs between two leafy trees.

Nowadays it's not just for the boy but for the baby as well. For the little one I bought an insect net. I hoped she would nap there but no such luck. She just lays there swinging occasionally smiling and giggling.

Lonkeroita ja tuunattu body

Jo sairaalassa neiti vauvanen sai ensimmäisen turvalonkeronsa tutkimusten tueksi. Nyt olen intaantunut tekemään niitä lisää tuttavalta saamani kirjan inspiroimana. Sininen silinterihattuinen tyyppi on nimeltään Pete. Se oli ensimmäinen tekeleeni ja myös sen näköinen. Muut lonkeroiset tyypit ovat jo hieman tyylikkäämpiä.

Kesäkuumilla ihastuin bodyihin, joissa on pienet röyhelöhihat. Ne eivät vain ole kivannäköisiä vaan myös käytännöllisiä. Kaupoista ei moisia enää löytynyt, joten päätin tuunata H&M:n hiattoman perusbodyn palalla pitsinauhaa. Tuli aika kiva vaikka itse sanonkin.

Already at the hospital the litte baby girl got his first crocheted soft toy. The long lims of the creature are perfect for the little hands to hold on. Now I made a few more with the instructions from a book I got from a friend. The blue one with the hat is called Pete. He's the first one I made and it surely shows. The two others look a bit more sophisticated.

During the summer heats onesies with small sleeves were quite practical and cute. Obviously I was too late and the shops had sold-out all of them. I ended up tuning H&M's basic sleeveless onesies with a piece of laceribbon into something a bit more girly. Turned out quite nice or what say you?

Puumajan tuparit

Poikasemme nimipäivää vietettiin tässä taannoin, ja samalla hän piti puumajassaan jo kauan suunnitelmissa olleet tuparit. Majaan roikkumaan olimme tehneet kattokruunun pikkutavaroista ja se saa jäädä sinne asukasta sulostuttamaan jatkossakin. Lisäksi koristelimme majan asianmukaisesti serpentiineillä, ilmapalloilla, vappuviuhkoilla ja lippunauhalla. Tarjottavaa oli kaikille niille, jotka sinne jaksoivat kavuta. Tuparit olivat onnistuneet ja lahjaksi saadulle harjalle ja tuulikellolle on varmasti käyttöä.

Our son had a house warming party at his tree house. We had made a chandelier that we hang from the ceiling. It has all cute little things on it such as feathers and plastic animals. Also we decorated the place with balloons, ribbons and banners. To his guests he offered some snacks and juiceboxes. The party was successful and the broom and wind chime that he got as gifts will be in heavy use.

 

Nopea kestokirjanpäällinen

Inhoan kontaktimuovia. Koskaan en ole priimasti saanut sillä mitään päällystettyä. Aikaa menee siekorasti, lopputulos on kauhea, hermot kinnaavat eikä kenelläkään ole kivaa. Nyt vasta muovittamisen ekologisuuskeskustelun myötä olen vihdoin tajunnut, että on ok vihata kontaktimuovia.

Lapsuudessani päällystimme kirjat aina hyllypaperilla tai Suosikista napatuilla julisteilla. Se toimisi vallan mainiosti vielä nytkin, mutta ajattelin hyödyntää varastojani ja tehdä kestokirjankannet. Entisessä työpaikassani aina rolluppien vaihdosten yhteydessä pyysin itselleni vanhat muovikankaat, jotka olisivat muutoin menneet roskiin. Nyt niille tuli vihdoin käyttöä. Vai mitä tuumitte tästä hienosta ilkansininestä kestokirjanpäällisestä? Eikä aikaakaan mennyt yhtään sen enempää kuin muovittamisessa.

Materiaaliksi näihin käy purkautumaton ommeltava materiaali esimerkiksi vahakankaat, huopa, nahka tai vaikka vanhat sadetakit. Tavallista kangastakin voi toki käyttää, mutta silloin täytyy reunat siksakoida tai ommella kankaasta kaksinkertainen pussukka. Näihin löytyy netistä hyviä ohjeita.

Nyt pitää vain toivoa, että Apilatien tehtäväkirjat pysyvät oppikirjoina vielä pitkään, ja että kirjan koko pysyy vuodesta toiseen samana.

I hate covering books with plastic so I made this bookcover that hopefully lasts from year to year. And hopefully the books stay the same size. 

Helpot shortsit

Kuten meillä kaikilla on myös pikkuisella ollut kovin kuuma nämä viimeiset viikot. Kaapissa on rivi hienoja kesämekkoja, mutta makoilevalle vauvelille ne eivät arkikäytössä ihan niitä parhaimpia ole. Ostin parit shortsit kaupasta, mutta sitten hoksasin, että ehkäpä niitä tekee itsekin suht näppärästi.

Löysin kaavat shortseihin täältä, mutta jätin ohjeessa olleet röyhelöt tekemättä. Parastahan näin pienelle ommellessa on se, että kangasta ei kulu paljon. Sinertävät housut on tehty vanhasta tyynynliinasta ja tummemmat Noshilta tilaamastani yllätyspussin kankaasta. 

We've had quite the weather in Finland the last few weeks. Temperatures going up to 30 degrees during the day. The weather is quite challenging for grownups but especially for the little ones. The baby has many summer dresses in her closet but as she likes to lay most of the day they're not so practical. I bought a few bloomers from the store but then I noticed that they're quite easy to make yourself.

I found instructions here but I didn't add the ruffles. By the way it's cool to sew for these little persons because you don't need so much fabric. The blueish ones I made from an old pillow case and the darker ones from are from Nosh's fabric that was in a surprise bag I bought.

Hampusta on moneksi

Lankavan vierailullani sain mukaani kaksi kerää Java-hamppulankaa. Se kuulemma passaa mainiosti tiskirätteihin, pesukintaisiin ynnä muihin. Kaivoin kudinvartaani naftaliinista, ja minunkin taidoillani sain valmiiksi yhdessä illassa valmiiksi tiskirätin. Siitä innostuneena kudoin sille vielä kaverin.



Käytössä tiskirätit ovat osoittautuneet varsin hyviksi. Materiaali on imukykyistä ja hieman karheaa, joten sillä saa ruokapöydän näppärästi putsattua. Lisäksi se on ilmavaa, joten se kuivuu nopeasti. Hajuhaittojakaan ei näillä helteillä rättiin ole tullut sitä vauhtia kuin edeltäjiinsä ja sitten kun tulee, voi rätin pestä 40 asteessa.



When I visited the yarnhouse Lankava I got myself a few rolls of hemp yarn called Java. It’s perfect for dishcloths so I started to knit after a few years pause. Surprised that I finished the cloth in one evening I ended up knitting another one.

In use the dishcloths have proven selfs to be quite good. The material absorbs well and is a little bit harsh so it cleans the dinner table quite splendidly. It’s also quite airy so it dries quickly. Even after a week of use it doesn’t smell bad as its predecessors did. And when it starts to smell you can just wash it in the washing machine.

Postaus on tehty yhteistyössä Lankavan kanssa.

Tutit nauhassa

Vuosien tauon jälkeen meillä on jälleen tuttien kuluttaja. Olin unohtanut kuinka rivakasti pieni tyyppi saakin muoviesineen hukattua. Ensimmäisen tuttunauhan tein akuuttiin hätään apunani heijastimen klipsu, keinonahka ja nitoja. Sittemmin olen hieman kehitetellyt prosessia, ja nämä yksilöt ovat aikoja sitten syrjäyttäneet pikaversioni.

 

Pinkki on tehty kirpparilta löytämistäni henkeseleistä. Jätin siihen metallisen klipsun, jonka avulla nauhan pituutta voi säätää. Toinen on nahasta leikattu suikale, jonka päiden lenkit olen sinkilällä lintannut kiinni. Molemmissa tutin ympärille tulee pelkkä kuminauha. Silikoniset tuttirenkaat on vieläkin hankkimatta, mutta nauhat toimivat vallan mainiosti näinkin.

 

After many years we have a pacifier user. I had forgotten how fast the little on can loose it if it’s not attached somewhere. So I’ve made pacifier holders. Or is this what they are called? 

The pink one is made out of suspenders which I found from the fleamarket. You can adjust the length just as you can adjust the length in the suspenders. The other one is made out of leather and I’ve fastened the ends with hasps. The pacifier is fastened to them with an elastic band. They do make these silicon rings just for this occasion but haven’t had the time to go out and buy them. But these work just as well.

Muistojen helminauha

Kesäkuussa olin liikkeellä Kauhavalla ja käväisin siellä tutustumassa Tuulia designiin. Se on mukava kädentöihin, askarteluihin ja ennen kaikkea valmiisiin omistajan itsensä suunnittelemiin tarvikepaketteihin keskittyvä liike. Tuotteita voi ostaa myös verkkokaupasta, mutta kivijalkamyymälä on käymisen arvoinen paikka.

Sieltä mukaani tarttui Muistojen helminauha -tarvikepakkaus. Ohjeet olivat helpot ja tarpeeksi yksinkertaiset, että nauha tuli valmiiksi alta aika yksikön. Nauhan voisi laittaa roikkumaan myös molemmista päistä kaarelle, mutta mielestäni se näyttää aika kivalta näin pystysuoranakin. 

In June I was  in Kauhava at a store called Tuulia design. It focuses on handcraft supplies and supplykits for crafts which the owner has designed herself. The products can be bought also from the webshop but the store is well worth visiting. 

I got inspired by this package how to make a wooden pearl chain to use as a bulletin board or to show off photos. The instructions were simple and I finished it in no time. You could hang the chain from both ends but I think it works just as well also like this.

Postaus on tehty yhteistyössä Tuulia designin kanssa.

Vähän jotakin parvekkeelle

Nyt kun parvekkeella on kohta vuoden päivät ollut kaide, olisi sääli jättää se tyhjilleen. Vaikka siellä ei toki tule aikaa pahemmin vietettyä paitsi petivaatteita tuuletettaessa. Varastosta löysin pari Ikean “klinkkulavittaa”, jotka mahtuvat sinne juuri sopivasti. Kukkalaatikon ostin pienen version, koska onhan parvekekin pieni. Olisi saanut vähän suurempi kuitenkin olla. Aika nöpöltä näyttää. Häälahjaksi saamamme sinkkinen kastelukannu sai ylennyksen maantasalta hieman korkeammalle.

Now that our balcony has had a railing for almost a year I thought it would have been a shame to leave it empty. From the storage I found to foldable Ikea chairs that fit just perfectly. I bought a small flower pot for the small balcony but it ended up looking quite funny. As a wedding present we got a metallic watering pot which is now promoted from the ground level to the balcony. 

Kylässä Kauhavalla

Kävinpä tänään kivassa paikassa nimeltään Kauhava. Puukoistaan tunnettu pitäjä osoittautui myös aikamoiseksi käsityöihmisen aarreaitaksi. Vierailimme SObloggaajien kanssa Puukko- ja käsityöfestivaaleilla. 

Uusi kauhavalainen tuttavuus oli myös Lankava, jossa en ole koskaan käynyt, vaikka liike on ollut olemassa jo 1920-luvulta saakka.  Suosittelen poikkeamaan, vaikka et olisikaan kova kutomaan tai virkkaamaan, koska liikkeestä löytyy ideoita ja tarvikkeita myös muunlaisiin lankatöihin.  



Ja kun pääset käsillä tekemisen makuun, tien toisella puolella on Tuulia design, jossa on myynnissä mm. omistajan itsensä suunnittelemia kekseliäitä askartelu- ja käsityötarvikepakkauksia. Liike on ehdottomasti käymisen arvoinen. Kivijalkaliikkeestä saa aina kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkiä verkkokaupan sivuja selailemalla. 

Sain myös kiehtovia maistiaisia molemmista liikkeistä. Kunhan pääsen vauhtiin niiden kanssa, esittelen sitten tuotoksia myös täällä. Värejä on ainakin luvassa! 

Visited the city of Kauhava which is known for its' handmade knives. Nowadays the city is also known for its lovely arts and craft shops that are worth the visit even from a longer distance. I got a few goody bags filled with wonderful supplies. Let's see what I'll make out of them.

Postaus on tehty yhteistyössä Lankavan ja Tuulia designin kanssa.

Lähikukkia

Lämmin ja varhainen kesä on houkutellut kaikki kukkaset kukkimaan jo hieman ennen aikojaankin. Tien varret ja pihat ovat täynnä toinen kauniimpia yksilöitä. Luonnon asettelemina ne toki ovat kauneimmillaan, mutta mukava niitä on kerätä sisällekin.

Siksi olenkin lanseerannut täksi kesäksi lähikukkahaasteen. Sen tavoitteena on, että poimit joka viikko tuoreen kimpun vaikka tien varresta tai omasta puutarhasta. Koolla eikä näöllä ole väliä. Eikä haittaa, vaikket joka viikko kimppua poimisikaan. Ajatushan se on tässäkin tärkein. Kimppusi voit jakaa sosiaalisessa mediassa #lähikukkahaaste, jos tahdot. Omiani löytyy Instagramista.

Warm and early spring has encouraged flowers to bloom quite early. Sides of the roads and yards are filled with colourful spots. Layout by nature is the best of course but it's nice to have some in the house also.

That's why I have launched a flower challenge. Its' aim is to pick a fresh bouquet every week from your yard or beside the road. The main thing is that the flowers are self picked. It doesn't matter how your bouquet looks or how big it is. Yet again it's the thought that counts. If you like you can share your flower bouquet in social media with the Finnish hashtag #lähikukkahaaste. Mine you can find on Instagram.

Tomumaatit muuttivat kasvihuoneeseen

En tiedä miksi, mutta jostakin kumman syystä tomaatteja perheessämme kutsutaan myös tomumaateiksi. Tämän kerrassaan loistavan aasinsillan kautta pääsemmekin itse asiaan. Viikonloppuna laitoin kasvihuoneen lyöntiin ja kävimme neitisen kanssa hakemassa sinne kolme kirsikkatomaattia, yhden perinteisen tomaatin ja kaksi kurkkua. Tänä vuonna kun en jaksanut nähdä vaivaa taimien kasvattamisessa.

Kälyni neuvoa noudattaen, olen aina istuttanut kasvihuoneasukit ruukkuihin. Tai no ruukun virkaa hoitavat meillä rakennussangot, joiden pohjaan olen porannut reikiä. Aluslautasiksi olen napannut raksatyömaalta sinisiä ilmastointiputken muovisuojia/kansia. Hyvin ovat toimineet. Nyt vain jännittämään tuleekohan tomumaateistamme satoa.

This weekend I woke the greenhouse from its winter sleep. Me and the little misses went and bought three cherry tomatoes, two cucumbers and one regular tomato plant. This year I just didn't have the energy to grow my own. 

My hubbies sister has instructed that it's easy to plant the tomatoes into pots. So I have done since I got the greenhouse. Well my pots are big construction buckets. I drilled a hole in the bottom and as under plates I use plastic shields from air conditioning pipes which I got from a construction site. Now I'll just wait eagerly to get my self grown tomatoes to the breakfast table.

Maja puusta puuhun

Onnittelin salaa itseäni, kun keksin mielestäni vallan nerokkaan otsikon tälle postaukselleni. Puutarhamme nurkkaan on siis rakentumassa puumaja! Pojunen ja vaarinsa ovat sen ihan kaksistaan suunnitelleet. Inspiraatiota on haettu Pinterestistä, ja majasta on kyllä tulossa aika hulppea. Viimeksi pojunen kertoi, että siihen tulee toinen kerros, jonne tulee vierashuone. Lisäksi laitetaan aurinko- ja ilmeisesti myös tuulivoimaa, jotta saadaan maja sähköistettyä, jos on pojuseen uskominen. En malta odottaa lopputulosta, koska majan valmistuttua järjestetään tietysti myös tuparit.

Our little boy has been dreaming about a treehouse for quite some time now. Together with his grandfather they planned and designed a treehouse that is now in the making to the corner of our garden. Inspiration was searched from Pinterest and it’s surely gonna be a five star tree house. Last that I heard there’s going to be a second floor for the guest room and solar and perhaps even wind power for electricity at least according to our little boy.  I can’t wait for the end result because there's also gonna be a (tree)housewarming party of course.

Jälkivappu

Jotenkin nämä juhlapäivät vain vilahtavat ohi eikä niitä ehdi kunnolla juhlistaakaan. Samoin kävi vapulle. Tippaleipien teko jäi paistoöljyn ostamiseen ja vappukoristelut pariin serpentiiniin. Donitseja sain kuin sainkin tehtyä pellillisen ja simaa sangollisen. Simahammasta jäi kuitenkin niin kovasti kolottamaan, että laitoin tänään vielä neljä litraa simaa tulolleen. Kohta siis juhlitaan jälkivappua.

Labour Day passed and I even barely noticed it. This tends to happen a lot o f these special holidays. I didn't make my regular pastries which I usually make and decorations were quite plain and simple. But I surprised myself and made some donuts and mead. My sweet tooth wasn't satisfied and there's four more litres of the sugary drink in the making.

Vihreä tanttu

Ompelukoneeni on niin vähällä käytöllä, että joudun melkein joka kerta ompelun aloittaessani lukemaan käyttöohjekirjaa. Niin kävi nytkin, kun päätin tehdä pienokaiselle mekon. Innostus ompeluun tuli niin yhtäkkiä, että värkit oli kaivettava omista varastoista. Sieltä löytyikin tällainen iloisen vihreä collegekangas. Vyötärön kohdalle halusin jotain katseenkiinnittäjää, mutta taitoni eivät oikein riittäneet muuhun kuin tähän valmiiseen silkkikukkaan. Passaahan sekin.

Ohjeet tanttuun löytyvät muuten täältä. Ihanaahan näille pienille ihmisille ommellessa on se, että kaavoja ei tarvinnut suurentaa. Sen kun printtasin vain A4:lle. 

I use my sewing machine so rarely that when I do I have to read the instruction manual almost every time. So happened again when I decided to make a dress for the baby. The idea to make it came up so suddenly that I had to dig my closets to find the materials. I ended up finding this bright green fabric. For the waist line I wanted to create a focal point but my skills were drawn to the limit even with this ready made silk flower. But it works just fine as well.

The instructions for the dress you can find here. The best about sewing for these little ones is that you don't have to enlarge the patterns. I just printed them out on a regular A4.

Pienen ensimmäiset juhlat

 

Viime sunnuntaina pienokaisemme sai nimen. Juhlistimme sitä valkoisten pellavaliinojen ja liputuksen kera. Kutsut olin laiskana askartelijana tehnyt valmiisiin korttipohjiin, jotka olin Amerikan reissultamme hamstrannut.  Yritin karttaa pinkkiä ja juhlan teemaväreiksi tulikin lohenpunainen ja mintunvihreä. Koristeeksi hain ilmapalloja ja kukkia sekä pöytään servettejä ja koristelipputikkuja. Kälyni oli taikonut juhlapöytään ihanan herkullisen kakun. Päivänsankari puolestaan pukeutui yksinkertaiseen mekkoon ja kutreillaan hän piti nauhaa, jossa oli aitoja kukkia. Harmiksemme  nauha ei vain pysynyt kovin hyvin paikallaan, mutta eipä tuo lopuksi haitannut mitään. Juhlat olivat varsin onnistuneet ja sankari sai nimen.

Last Sunday our little girl finally got her name. We celebrated it properly with white table cloths and silver dining ware. The party invitations I made using cards that I had bought from our trip to the states. I tried to avoid pink and our theme colours ended up being salmon red and mint green. As decorations I got some balloons and flowers. My hubbys sister made yet again a perfect cake. The little girl wore a dress by The Tiny Planet and a ribbon in her hair with real flowers. Sadly the ribbon didn't stay on pretty well but it didn't matter in the end. The party was successful and the little girl finally got her name.

Tänään on se päivä

Vauvanen makoilee tyytyväisenä isänsä tekemässä sängyssä.
My hubby made the babybed.

Blogissa on ollut hiljaista. Turhan hiljaista ja turhan pitkään. Mutta siihen on kyllä pätevä syykin. Tänään nimittäin on se päivä, jolloin tyttäremme oli määrä syntyä. Hän kuitenkin päätti tulla sulostuttamaan elämäämme reippaan kuukauden etuajassa helmikuun viimeisenä sunnuntaina. Odotus oli pitkä ja sitkeä, mutta kuten aina se palkitsi. 

It's been all so quit here for over a half a year. Too quiet for too long. But I  have a good reason. Today is the day when our daughter was supposed to be born. She thought otherwise and came to brighten up our lives over a month too soon on the last Sunday of February. The wait was long and troublesome but as always she certainly was worth the wait.